Kirjoittaja Aihe: Onko teillä polysuhteissa olevilla "lempi kumppania".  (Luettu 1372 kertaa)

Poissa cole

  • Viestejä: 2
Hei. En ole poly suhteessa, mutta avoimessa suhteessa kyllä. Viime aikoina kuitenkin poly suhde on alkanut mietityttämään minua ja kumppaniani, ja itse harkitsen sitä ajatuksen tasolla ja löydän idean useammasta kumppanista hienona. Hän ei ole täysin varma mitä mieltä on. Yksi ongelma mihin törmäsimme, on seuraava.

Onko teillä niin sanotusti "lempi kumppania"? Eli joku josta pidätte enemmän, kuin toisesta. Tällainenhan on suhteellisen normaalia esim. ystävien kohdalla. Joidenkin kanssa hengaat mieluummin enemmän kuin toisten, vaikka sinänsä mitään vikaa ei kenessäkään näistä olisikaan. Olemme huolissamme vain siitä että jos näin hypoteettisesti aloittaisimme polyamorisen suhteen, niin käykö siinä niin että uudesta mahdollisesta kumppanista (joka olisi hieman enemmän kuin vain seksuaalista) tulee sellainen josta tykkää enemmän, milloin toinen aikaisempi kumppani jäisi vähemmälle huomiolle. Emme halua sellaista tapahtuvan että kukaan suhteessa tuntee itsensä "alemmaksi". Tiedän että on olemassa myös hierarkista polyamoriaa, ja huolimatta polysuhteen muodosta ja koosta, jonkinlainen hierarkia tulisi joka tapauksessa olemaan.

Niin paljon kuin haluaisinkin että ihminen toimisi sisältään sillä tavoin että "rakastaa kaikkia täysis tasapuolisesti" niin meissä kaikissa on kuitenkin omat piirteemme jotka vaikuttavat suhde dynamiikkaan. Onko teillä koskaan ollut ongelmaa tällaisen asian suhteen?

Poissa The08058 (Markus Oja)

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 60
Vs: Onko teillä polysuhteissa olevilla "lempi kumppania".
« Vastaus #1 : Syyskuu 04, 2016, 23:25:51 »
Morjesta Cole

Rakastaa kaikkia tasapuolisesti on romanttinen unelma, joka ei ole mahdollista edes omien lasten kohdalla, koska rakkautta ei voi mitata. Se on tunne. Jokainen suhde on erilainen ja omalla tavallaan tärkeä.

Hierarkiset polysuhteita tosiaan on. Niissä on usein ongelmana, että secundääri kumppanit allokoidaan hyvää tarkoittaenkin siihen alempaan luokkaan. Siitä se nimityskin tulee. Hierarkisissa suhteissa on monia käytännön ongelmia, joista yksi isoimmista on vaikeus toteuttaa niitä eettisesti kaikkia osapuolia kohtaan.

Tuo pari etuoikeus, josta kirjoitat, on ongelmallinen. Ei elämässä ole koskaan takuita, ettei mikään muutu. Ei ihmissuhteissa eikä elämässä yleensä. Muutoksen estäminen tai rajoittaminen luo helposti tilanteen, jossa väistämätön muutos tuhoaa koko suhteen tai suhdekuvion. Parempi ratkaisu on luoda suhteita, jotka muuttuvat ja mukautuvat jatkuvasti sen mukaan mitä kukin tarvitsee ja mihin yhdessä sovitaan tähdättävän.

Pelko siitä, että joku toinen voisi olla tärkeämpi kuin minä, on hyvin yleinen ja ihan tavallinen pelko kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Siihen on ratkaisuna oman arvon, hyvien viestintätapojen, omien tarpeiden ja luottamuksen rakentaminen. Suhde on aina matkalla kohti jäävuorta, kun jokin osa rakenteesta perustuu jonkun pelolle tai epävarmuudelle. Tunteiden työstäminen ja omien reaktioiden realiteetti tarkistaminen ovat taitoja, joiden kehittäminen kannattaa aina.

Suosittelen, että otatte yhteiseksi lukemiseksi Franklin Veauxin ja Eve Rickertin More Than Two-kirjan (vaikka Amazon tai Adlibris). Vaikkette koskaan lähtisi yrittämään polyamoriaa saatte tuosta kirjasta todella paljon hyviä neuvoja ja ohjeita omien ihmissuhdetaitojenne kehittämiseen ja niistä on apua aina.

Hyvä kysymys. Kiitos siitä. Kysy ihmeessä lisää tai tarkemmin, jos mieleenne vielä tulee kysyttävää.

Poissa The08058 (Markus Oja)

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 60
Vs: Onko teillä polysuhteissa olevilla "lempi kumppania".
« Vastaus #2 : Syyskuu 04, 2016, 23:29:45 »
Ai niin ja ei ole lempikumppania, koska en aseta ihmisiä elämässäni tärkeysjärjestykseen vaan arvostan niitä asioita, jotka tekevät jokaisesta ihmissuhteesta erityisen riippumatta siitä onko suhde romanttinen vai ei.

Jokaiseen ihmissuhteeseen kuuluu erilaisia sitoumuksia. Sitoumuksia joutuu usein asettamaan tärkeysjärjestykseen, koska fakta on esim. että vuokra ja juoksevat kulut pitää maksaa ensin ennen kuin polttaa kaiken rahansa treffeihin tai vaikka harrastuksiin.

Poissa Sheut

  • Viestejä: 14
Vs: Onko teillä polysuhteissa olevilla "lempi kumppania".
« Vastaus #3 : Syyskuu 05, 2016, 15:25:31 »
Itselläni on useita kumppaneita, mutta kaikki ovat yhtä rakkaita minulle. Kuten M tuossa ylempänä totesikin, rakkauden määrää on vaikea mitata.
Käytännössä erot kumppanien välillä näkyvät sitoutumisen tasossa ja siinä, kuinka paljon aikaa käyttää kuhunkin kumppaniin. Näihin reaalimaailman tekemisiin (vs tunteisiin) on täysin mahdollista vaikuttaa ja tehdä niinkuin kokee oikeaksi. Monesti uuteen mielenkiintoiseen ihmiseen törmätessä kyseinen henkilö ja hänen seuransa tuntuu maailman mielenkiintoisimmalta jutulta, ja aikaa tekisi mieli käyttää määrättömän paljon hänen seurassaan. Tämä on ihan normaalia, uusien ystävienkin kanssa on sama ilmiö, mutta järjellä voi valita unohtaako vanhan tutun kumppanin vai panostaako ja rakastaako edelleen myös tässä suhteessa. Voi valita vaalia sitä edelleen rakasta, mutta tuttua suhdettaan, vaikka pää onkin ihastuksesta sekaisin johonkin muuhun suuntaan.

Eli lyhyesti. Tunteitaan ei voi hallita ja rakkauden määrää on vaikea mitata. Monesti uusi kumppani tuntuu aluksi tutustuessa paljon kivemmalta. Kaikista "mielenkiintoinen&uusi vs vanha&tylsä tuttu" tuntemuksista huolimatta ihminen voi silti valita panostavansa vanhaan suhteeseen kuten ennenkin. Rakkauden tunteet eivät ole aina täysin samanlaisia, eivät pysy samoina ja itse koen mahdottomaksi ajatuksen, että rakastaisin vuosia vanhaa kumppaniani täysin samankaltaisella tunnereaktiolla kuin jotakuta uutta.

Poissa Stanzara

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 17
  • vpj, pr
Vs: Onko teillä polysuhteissa olevilla "lempi kumppania".
« Vastaus #4 : Helmikuu 28, 2017, 09:55:51 »
Lempikumppania siinä mielessä ei ole, että paljolti kuten Markus, en aseta ihmisiä elämässäni paremmuusjärjestykseen, vaan arvostan jokaista ihmissuhdettani (romanttinen tai ei) sen pohjalta, mikä tekee juuri siitä ihmisestä ja suhteesta hänen kanssaan erityisen. Toki ajankäytössä on radikaalikin jakolinja - kun asuu yhden kumppanin kanssa, melkein väkisinkin tulee vietettyä eniten aikaa siinä, varsinkin jos muut kumppanit ovat muilla paikkakunnilla. Mutta ongelmat taas... No, onhan niitä ollut, mutta ainoastaan oikeastaan yksisuhteisten kanssa, joille ei loppuviimein olekaan sopinut tämä suosimani suhdemuoto, vaikka siihen olisi ensin ihastuksissaan innolla lähdetty. Toisen kumppanin kanssa asuminen tällöin aiheutti sellaisen tilanteen, että ajankäytöllisistä syistä (eikä pelkästään kumppaniin liittyvistä, vaan myös vaikkapa välttämättömän kodinhoidon suhteen) silloinen kaukokumppanini ei kokenut itseään tärkeäksi minulle, vaikka hän todellakin sitä oli. Vaikka olisinkin tehnyt tarkat suunnitelmat ajankäytön tasaamiseksi, se olisi tuskin asiaa kuitenkaan tässä tapauksessa auttanut - hän ei vain yksinkertaisesti ollut millään tasolla valmis kauko- saati polysuhteeseen.
Et sinä ole olemassa täyttääkseni minun tarpeitani, enkä minä sinun. Voimme silti täydentää toistemme elämää ja tätä yhteistä olemassaoloamme ymmärtämyksellä, rakkaudella ja arvostuksella.