Itse hahmotan ihmissuhdeanarkian ja polyamorian eron siten, että ihmissuhdeanarkiassa ei ulkoapäin määritellä (kaveri / ystävä / seurustelukumppani / puoliso), luokitella tai aseteta arvojärjestykseen (primääri, sekundääri...)suhteita. Suhteiden lähinnä annetaan itse muotoutua ajan ja vuorovaikutuksen myötä.
Ei polyamoriassakaan tarvitse keksiä nimitystä suhteelle ja sen perusteella arpoa, että mitä siihen suhteeseen kuuluu tai ei kuulu. Itse käytän määrittelysanoja, mutta vain kuvaavassa mielessä...
Olen tietoinen siitä, että ei tietenkään
tarvitse. Kommentoin lähinnnä sitä, että mitä "polyamoria"-sana on omassa ja lähipiirin kielenkäytössä vakiintunut tarkoittamaan. Se voi sisältää kaikenlaista, mutta käytännössä lähinnä ihmiset joilla on useampia ns. perinteisiä seurustelusuhteita tai halua sellaisiin kuvailevat itseään sillä sanalla, mikä tietenkin muokkaa sanan sisältöä ja omaa halukkuuttani määritellä itseni polyksi.
Pitää vielä lisätä, että
omasta mielestäni ihmissuhdeanarkiaan määritelmällisesti olennaisena osana kuuluu erityisesti epävarmuudesta ja pelosta kumpuavien rajoitteiden, sääntöjen, kriteerien ja erouhkauksien minimoiminen, sekä vallankäytön ja valtasuhteiden kriittinen analysoiminen. Polyamoriaan voi sisältyä edellämainittua, mutta mielestäni polyamoriaan terminä ei sisälly tuota yhtä painokkaasti - enimmäkseen sen verran, että ihmiset oppivat hallitsemaan tunteitaan mahdollistaakseen kumppanin/-neiden heilastelun muiden kanssa ilman massiivista draamaa, mutta ei sen enempää.
Koen, että ihmiset/kuuntelijat joko aidosti haluavat ymmärtää tai sitten eivät halua. Jos joku haluaa ymmärtää mitä "ihmissuhdeanarkia" tarkoittaa, hän kyllä pääsee yli "anarkia"-sanan provosoivuudesta ja toivottavasti myös alkaa miettimään "anarkia"-sanan sisältöä syvemmälti. Tässä ketjussa on jo heitelty hyviä kommentteja anarkia-sanasta

Anarkian itse määrittelen kiinteiden kaikenkattavien auktoriteettien/valtaapitävien henkilöiden ja rakenteiden poissaolona, kriittisenä analysoimisena ja/tai vastustamisena. ἀναρχίᾱ / anarchíā (kreikkaa) = ilman hallitsijaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö yhteisön sisällä voisi olla sääntöjä ja odotuksia siitä, miten yksilöiden toivottaisiin toimivan.